Annual Report 2010

Usko hyvän tekemiseen. Äänestä seurakuntavaaleissa.

Ennakkoäänestys 27.-31.10. Vaalipäivä 9.11.

Riinan numerot: valtuustoon 35  neuvostoon 42


Minun uskoni

En syntynyt erityisen uskonnolliseen kotiin. Perhettäni voisi luonnehtia perinteisiksi suomalaisiksi tapakristityiksi. Äitini halusi puhua minulle Jumalasta, mutta ei mielestään osannut kyllin hyvin. Siksi hän vei minut neljävuotiaana seurakunnan kerhoon.

Kerhossa minuun iski Kristus-kipinä. Minusta tuli perheemme ainut ”uskis”. Jeesus oli minulle aluksi idoli, sitten uskollinen ystävä ja myöhemmin armollinen Jumala. Usko on vahvistunut sydämessäni vähitellen. En ole sitä suuremmin mainostanut, en silti kieltänytkään.

Nykyään uskovaisuus ei ole ”trendikästä”. Minun on vaikea ymmärtää miksi. Ystävät aina silloin tällöin kyselevät että miksi ihmeessä sinä uskot tuollaiseen ikivanhaan juttuun? Vastaan aina että miksi en uskoisi? Minulle se on itsestäänselvyys.

Elämä Kristuksessa on dialogia. Jos kuuntelet sydämesi ääntä, löydät sieltä myös aidon Jumalan. Tämä Jumala ei takerru Raamatun sanamuotoihin. Tämä Jumala ei takerru avioliittoon jos se tahdosta huolimatta ei jaksakaan kantaa läpi myötä- ja vastoinkäymisten. Tämä Jumala ei määrittele ihmistä eri arvoon sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tämä Jumala opettaa ihmistä rakastamaan.

Kirkon työ on rakkauden työtä. Kirkon tärkein tehtävä on kertoa armollisesta Jumalasta. Sen suuntaviittana on oltava suvaitsevaisuus ja hyvä tahto – usko hyvän tekemiseen.